Teknowaren äidit hoitavat hommat poikkeusoloista huolimatta

Suomesta tuskin löytyy ihmistä tai työpaikkaa, johon korona ei olisi vaikuttanut. Vaikka arki on muuttunut radikaalisti totutusta, on arjen rullattava. Teknowarea korona on myös heiluttanut, mutta tuotanto pyörii vahvoilla perustoillaan, lähes entisellään, ja Lahdesta lähtee päivittäin valaisimia ja elektroniikkaa ympäri maailmaa. Lahden noin 300 työntekijästä lähes puolet on naisia ja heidän joukossaan on paljon äitejä. Haastattelimme näistä kolmea ja selvitimme, miten työelämä ja arki on sujunut poikkeusolojen aikana.

Päivi Jukakoski on Teknowaren metalliosastolla työskentelevä neljän lapsen äiti. Valaisimia tehdään käsityönä tuotantotiloissa, joten etätyö ei ole tullut kyseeseen Jukakosken kohdalla. Hänen miehensä on myös töissä Teknowarella tuotannossa. Koulujen koronasulun alettua perheen arki piti miettiä uudelleen.

”Onhan tämä ollut aikamoista aikatauluttamista. Lähdemme mieheni kanssa töihin aamiaisen jälkeen ja viemme pienimmän päiväkotiin. Ala-asteikäiset lapset ohjeistetaan tehtäviin, mutta toki yhteydessä ollaan puhelimitse aina tarvittaessa”, Jukakoski kertoo korona-ajan päivärutiineistaan. Lounasaikaan perhe kokoontuu syömään yhdessä kotiin, joka on viiden minuutin ajomatkan päässä työpaikalta. Arki onkin sujunut lähes normaalisti pienen alkushokin jälkeen. 

 

Lammilla, noin 40 kilometrin päässä Lahdesta, on puolestaan vietetty hiukan toisenlaista arkea Sonja Kuusanmaan perheessä, kun koko perhe on ollut viime kuukaudet kotona. Sonja on hiljattain palannut vanhempainvapailta Teknowaren dokumentointitiimiin ja kulkee normaalisti Lahteen töihin. Kuusanmaan lapset ovat kaksi- ja viisivuotiaita, joten hän on vielä osittaisella hoitovapaalla. Molemmat vanhemmat ovat etätyössä, joten Kuusanmaa on siirtynyt poikkeusoloissa tekemään kuuden tunnin työpäivää, aiemman nelipäiväisen viikon sijasta. Näin arki on saatu paremmin rullaamaan. ”Aamupalan jälkeen lapset leikkivät ja silloin saa tehtyä hyvin töitä. Aamulla kymmeneltä alkaa Yle Areenassa lastenohjelma, Jyrkin ja Neposen hätäaputoimisto, joka onkin ollut hyvä apu töiden tekemiseen”, Kuusanmaa kertoo päivärytmistään ja jatkaa: ”Lounaan jälkeen on lasten päiväuniaika ja minun työt loppuvatkin oikeastaan niiden jälkeen puoli kolmen maissa.”

 

Teknowaren markkinointi- ja viestintätiimissä työskentelevä Päivi Tuhkio on tehnyt etätöitä pian pari kuukautta. Myös Tuhkion mies ja heidän kolme lastaan ovat olleet kotona. Täysin erilaisen arjen kokoaminen lähti käytännön toimista eli Päiville ja hänen miehelleen sekä kahdelle kouluikäiselle järjesteltiin työpisteet kotona. Myös nuorimman, päiväkoti-ikäisen lapsen, leikit ja tehtävät piti suunnitella. Käytännön helpotusta ovat tuoneet perheen oma ”lukujärjestys”, loistava etäopetus koulun puolesta sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet ja kelit. ”Kyllähän päivärutiinien löytäminen alussa vaati vähän hermoja ja mielikuvitusta, jotta kaikki saatiin toimimaan. Nykyään aloitan työt lasten vielä nukkuessa ja lopetan sitten aiemmin. Ruuat valmistetaan etukäteen ja lapset ulkoilevat tosi paljon. Onneksi sisaruksilla on ollut seuraa toisistaan, ja koululaiset ovat vuorotellen leikkineet pienimmän kanssa ja keksineet yhdessä tekemistä”, Tuhkio kertoo.

 

Ikävä kalvaa

Vaikka työt ja arki äitien perheissä on saatu sujumaan, mukaan on mahtunut vaikeita asioita. Lasten harrastukset sekä vierailut ystävien ja läheisten luona ovat jääneet pois. Ikävä on kasvanut omia ja isovanhempia kohtaan suureksi kaikilla, ja asian selittäminen on osoittautunut hankalaksi pienille lapsille: he eivät pysty käsittämään asiaa ja sen vakavuutta. Kuusanmaa ja Tuhkio kiittelevät työnantajaa etätyömahdollisuudesta, mutta toimivat etäyhteydet eivät tuo työkavereita lähelle. ”Kyllä on ihan ikävä työporukkaa ja kahvitaukoja”, Tuhkio paljastaa. Sosiaalinen eristäytyminen on vaikuttanut myös kouluikäisiin lapsiin. Kaverit ja kouluympäristö eivät tunnukaan enää tylsältä pakkopullalta ja pientä kapinaa on ollut havaittavissa. Viime kuukausina on koettu myös erityisen raastavia tilanteita: ”Emme ole päässeet katsomaan vanhaa mummoani, joka on joutunut sairaalaan. Epätietoisuus, ikävä ja huoli on valtava”, Jukakoski kertoo surullisena.

Yllättäviä tilanteita

Lasten kanssa elämä ei ole tasaisen harmaata. Yllättävät tilanteet ja hauskat sattumukset piristävät arkea päivittäin. Tuhkio kertoo episodista, joka sattui hiljattain etäpalaverin aikana: ”Olin kuulevinani, että työhuoneen ovi avautui, ja joku tuli sisään. Yhtäkkiä viisivuotias poikani seisoi vieressäni täysissä Darth Vaderin asusteissa, valomiekka kädessään. Piti vähän selitellä palaverissa yhtäkkistä naurukohtaustani.” Kuusanmaan työpöydälle on puolestaan liukunut etäkokouksen aikana piirros, jossa komeili ruskea ”pursoke-emoji” tilanteeseen sopivilla teksteillä varustettuna. Jukakoski taas kertoo tehneensä ylimääräisiä puhelinostoksia, kun 11-vuotias oli kokeillut oman kännykkänsä vedenpitävyyttä paljussa huonolla menestyksellä.

Ei mitään hätää

Haastateltavat äidit kertovat, että korona-arki ei ole kuitenkaan muuttanut elämän perusteita eikä äitiyttä. ”Onhan tämä ollut erilaista. Mutta toisaalta lasten kanssa on tullut oltua enemmän”, Jukakoski summaa viime kuukausia. Elämän perusasiat, terveys ja läheiset, ovat tulleet ehkä vieläkin tärkeämmiksi. ”Nyt viimeistään on oppinut arvostamaan sitä, mitä itsellä on. Meillä ei ole oikeasti mitään hätää, tämä on vain hyvin outoa. Olemme terveitä, eivätkä työt tule Teknowarella loppumaan”, Kuusanmaa summaa kaikkien kolmen ajatukset.